Ajattelinpa nyt kirjoittaa kummeudestani, olen siis ollut world vision kummi vuoden verran, olen kummina siis 10-vuotiaalle Ugandalaiselle Fransis pojalle. Mikä voikaan olla ihanempaa kuin saada kummipostia omalta kummipojaltaan, on ihanaa lukea kirje ja kuulla lapselta kuulumisiaan ja valokuvia on mukava saada myös :) No kummipoikani ei osaa kirjoittaa, mutta mitä siitä, aina tulee iloiselle mielelle kun kirje tipahtaa postilaatikkoon.

Kerran kuussa maksettava summa menee ihan täydellisesti kummilapsen kyläyhteisöön, juomavesi mahdollisuudet paranevat, lapsen on mahdollisuus päästä kouluun, saavat myöskin rokotteita ja näin ollen kaikki siellä on parempaa.

Ottakaa hyvät ihmiset kummilapsi mistäpäin maailmaa tahansa ja tehkää hyvä työ :)